Elämää Polestarin kanssa: Korsikalle ja takaisin

Koleana torstai-iltapäivänä Göteborgin keskustan ulkopuolella tapasimme Polestarin omistajan Fransin ja hänen kaksi poikaansa. Halusimme tietää enemmän siitä, millaista on käyttää Polestaria, ja kysyimme häneltä kaikesta lataamisesta sähköiseen ajokokemukseen.Frans on syntynyt ja kasvanut Göteborgissa, ja hän on kolmen lapsen isä, jolla on oma puusepänliike. Nuorempana Frans ajoi vuosimallin 1996 Passat Kombilla, jonka kylkeen oli maalattu teksti Aston Martin . Siitä on kulunut monta vuotta, ja nyt hän ajaa Polestar 2:lla. Kun kysyimme Fransilta, miksi hän on valinnut sähköauton, hän mainitsi pari syytä. "Tärkein syy on tietysti ympäristöystävällisyys, mutta sähköautolla ajaminen on myös aivan fantastista", hän sanoo. Hankkiessaan Polestar 2:n Frans sai osakseen ristiriitaisia reaktioita. Hänen lähipiirissään korostettiin, että sähköautot eivät ole niin ilmastoystävällisiä kuin voisi luulla, ja että niiden lataaminen olisi hankalaa. "Väitteeni on, että jos on pakko ostaa uusi auto, on tietysti paljon parempi ostaa sähköauto kuin dieselauto", Frans toteaa. Hän ei myöskään ymmärtänyt taloudellista argumenttia, sillä Frans osoitti, että hän oli säästänyt rahaa siirtymällä sähkökäyttöön. "Jos olisin ajanut dieselillä, olisin maksanut viime vuonna jopa 40 000 kruunua, mikä on tuplasti enemmän kuin nyt", hän sanoo. Tutkimuksemme on osoittanut, että sähköauto on parempi sekä ympäristön että henkilökohtaisten kustannustesi kannalta. Frans on tästä vain yksi esimerkki.

Vaikka jotkut suhtautuivat asiaan epäilevästi, Frans kertoi meille, ettei hän ole koskaan omistanut autoa, jota niin monet hänen ystävistään halusivat lainata koeajoa varten. "Vaikka saat ajaa vain 90 km/h, se on silti erittäin nopea", Frans sanoo ja hymyilee.

Viime vuonna Frans ajoi Polestarillaan Göteborgista Korsikalle ja takaisin. Hän ajoi perheensä kanssa Euroopan halki ja pysähtyi useaan otteeseen matkan varrella. Tämä osoittaa, että sähköauton valitseminen ei rajoita sitä, mitä voit tehdä autollasi.

Paluumatkalla hänen oli pysähdyttävä kymmenen kertaa lataamaan Korsikan ja Göteborgin välillä. Kun autossa oli lapsia, Fransin mielestä se toimi oikein hyvin: "ajetaan kaksi ja puoli tuntia, ja sitten ladataan puoli tuntia", hän toteaa. "Lapsiperheille se on aika mukavaa, koska lapset saavat juosta välillä vähän aikaa ja he pääsevät pois ruutujensa äärestä".

Odotettaessa lauttaa Korsikaan 38 asteen helteessä yksikään auto ei saanut pitää moottoriaan käynnissä. Ihmiset olivat siis jumissa helteessä ilman ilmastointia. Näin ei kuitenkaan käynyt Fransille ja hänen perheelleen, sillä heidän autossaan ei ollut moottoria, jonka olisi voinut sammuttaa. "Muutama pää kääntyi varmasti, kun ihmiset näkivät meidän rentoutuvan täydellisesti ilmastoidussa autossamme", Frans sanoo ja nauraa.

Vaikka Frans kuvailee matkaa onnistuneeksi, hän näkee vielä parantamisen varaa. Tarkemmin sanottuna hän havaitsi, että latausinfrastruktuuri on edelleen kehityksestä jäljessä. Monesti hänen oli pysähdyttävä lataamaan, vaikka hänellä oli vielä runsaasti toimintamatkaa jäljellä, yksinkertaisesti siksi, että seuraava mahdollisuus lataukseen oli liian kaukana. "Jos latauspisteitä olisi ollut kaksi kertaa enemmän, olisin aina voinut ajaa, kunnes akku oli lähes tyhjä, ja ladata sen jälkeen", hän toteaa.

Frans kuitenkin korostaa, että näitä ongelmia hän ei koskaan kohtaa päivittäisessä arjessaan. Hän lataa autonsa kotona, eikä hänellä näin ollen ole koskaan ongelmia sen kanssa, että lataus loppuisi kesken. Ajaessaan töihin, viedessään lapsia jalkapalloharjoituksiin tai lähtiessään metsään iltapäiväkävelylle hän ei koskaan pohdi akun varausta. "On hienoa, että auto on aina täyteen ladattu", Frans iloitsee. Olimme valmistautuneet toimintamatka-ahdistusta koskeviin kysymyksiin, mutta Frans ei ole kokenut sitä. "Luulen, että alussa sitä saattaa esiintyä, mutta pian huomaa, että jos kytkee auton yöksi lataukseen, voi aina ajaa sinne, minne haluaa", hän sanoo.

Keskimääräinen ajomatka EU:ssa on 32,9 km päivässä. Pohjimmiltaan Frans osoittaa, että päivittäiset matkat eivät vaadi 400 kilometrin ajamista. Ja kun ne vaativat, pienellä suunnittelulla ja päättäväisyydellä pääset Korsikalle ja takaisin.