Siirry pääsisältöön
Polestar 2

Kultainen ohjauspyörä 2020 -palkinto

Mitä symboleihin tulee, ohjauspyörä antaa melko voimakkaan viestin. Se voi kuvata niin hallintaa, määrätietoisuutta kuin vapauttakin. Kultainen ohjauspyörä tarkoittaa kuitenkin vain yhtä asiaa: tietyn sarjan parasta autoa. Polestar 2 on yksi näistä autoista.

Polestar CEO Thomas Ingenlath, flanked by the Golden Steering Award and the Polestar 2.
Polestarin toimitusjohtaja Thomas Ingenlath vierellään Kultainen ohjauspyörä -palkinto ja Polestar 2.

Polestar 2:lle on juuri myönnetty vuoden 2020 Kultainen ohjauspyörä -palkinto ("Goldenes Lenkrad") keskikokoisten SUV-mallien sarjassa. Saksalaisen Auto Bild -lehden ja kansallisen Bild am Sonntag -sanomalehden perustama palkinto antaa lukijoille mahdollisuuden äänestää vuoden parasta autoa. Autotoimittajista, julkisuuden henkilöistä, autoharrastajista ja kilpa-ajajista koostuva raati arvioi sitten finalistit kaikissa kahdeksassa luokassa. Polestar 2 oli ainoa tämän sarjan finaaliin päässyt sähköauto, ja se varmisti voittonsa muotoilunsa ja ylivertaisen ajokokemuksensa perusteella. Polestarin toimitusjohtaja Thomas Ingenlath otti palkinnon vastaan Polestarin pääkonttorissa Göteborgissa. Hän sanoi, että "olemme erityisen ylpeitä siitä, että Polestar 2 vakuutti sekä kriittiset alan asiantuntijat että lukijat."

Tämä on toinen Polestar 2:n Saksassa saama palkinto. Sille myönnettiin "German Car of the Year" -palkinto (GCOTY) ylellisten autojen sarjassa vain joitakin viikkoja aiemmin. Myös sen suorituskykyinen hybridisisar menestyi hyvin: Polestar 1 sijoittui kolmen parhaan joukkoon urheiluautojen sarjassa.

Kultainen ohjauspyörä on erittäin vahva symboli. Nyt myös muut kuin Performance-paketin omistajat voivat sanoa voittaneensa kultaa Polestar 2:lla.

Tähän liittyviä aiheita

Vieraskynä, Tunna Milonoff | Parhaassa iässä seikkailevan maailmanmatkaajan tunnustuksia

Hankin muutama vuosi sitten Polestarin. Ja pakko olla heti kärkeen rehellinen: En hankkinut sitä pelkästään siksi, että halusin pelastaa maailman vaan siksi, että halusin pelastaa itseni. Täytin juuri viisikymmentä. Puoli vuosisataa on ikä, jolloin jokaisen itsensä kanssa sinut olevan seikkailijan pitäisi viimeistään hyväksyä se tosiasia, että nuoruus on ohi ja elämä alkaa hiljalleen muuttua siten, että ilon aiheet löytyvät arjen pienistä mukavuuksista. Koska rehellisyydellä on aloitettu, on sillä tiellä jatkettava. Toinen paljastus: Olen aina rakastanut autolla ajamista – selittämättömän paljon. Mikään ei saa minua samalla tavalla rentoutumaan. Hellittäminen tapahtuu jo sinä hetkenä, kun auton oven sulkee. Maailma hiljenee, läsnäolo tiivistyy, edessä on uusi matka – tai ainakin lähikauppa.