Vanhoja turvatyynyjä ja uusia ratkaisuja: Reykjavikin matka maailmankartalle
Islanti oli pitkään Pohjoismaiden parhaiten varjeltu salaisuus. Mutta väistämättä sana innovaatioita ja vihreää teknologiaa pursuavasta maasta levisi. Ja me olemme täällä sen vuoksi. Islannin pääkaupunki Reykjavik inspiroi maailmaa kukoistavalla luovuudellaan, vihreillä ratkaisuillaan ja korkealaatuisella kestävällä muotoilulla.
Vielä vähän aikaa sitten Islanti oli kaukainen ja jokseenkin unohdettu saari Pohjois-Atlantilla. Matkailu ei ollut vielä päässyt kunnolla vauhtiin, joten monet tiesivät vain tietyistä asioista, joista Björk – Islannin tunnetuin vientituote – kertoi yleisölleen.
Sittemmin "jään ja tulen maa" on löytänyt tiensä matkasuunnitelmiin ja toivelistoille, ja Sigur Rósin ja Of Monsters and Menin kaltaisten esiintyjien myötä se on noussut globaalin kulttuurielämän keskiöön.
Sen jälkeen, kun Islanti oli 1970-luvulla tehnyt ratkaisevan päätöksen, joka ohjasi maan uudelle uralle, siitä on tullut globaalin kestävän kehityksen näyttämöllä uusiutuvien energialähteiden esikuva.
Mutta ennen 70-lukua asiat olivat toisin. Kuten monet muutkin maat tuohon aikaan, Islanti oli riippuvainen tuontiöljystä. Kun sarja kriisejä sitten vei maailman energiamarkkinat myllerrykseen, Islanti kamppaili pysyäkseen öljyn hinnanvaihtelujen mukana. Maan talouden tasapainottamiseen pyrkivät yrittäjät ottivat ensimmäiset askeleet kohti Islannin uutta energiajärjestelmää, joka perustui geotermiseen energiaan ja vesivoimaan. Nykyään yli 99 prosenttia maan sähkön kokonaiskulutuksesta tulee uusiutuvista energialähteistä.
Islanti on nyt täynnä vihreitä ratkaisuja ja uusiutuvan energian asiantuntemusta, ja se on innokas jakamaan niitä muun maailman kanssa. Koska yli puolet maan väestöstä asuu pääkaupungissa, löysimme luonnollisesti sieltä joitakin Islannin inspiroivimmista vihreistä yrityksistä.
01/03
Harpa – suunniteltu inspiroimaan
Reykjavikin konserttitalo ja konferenssikeskus Harpa on yksi kaupungin suosituimmista maamerkeistä, ja siellä vierailee vuosittain yli miljoona ihmistä. Reykjavikin satamassa sijaitseva Harpa on saanut lukuisia palkintoja, ja sen selkeät linjat ja upea lasinen ulkokuori ovat saaneet inspiraationsa Islannin luonnonmaisemasta.
Rakel Lárusdóttir, Harpan Facility Management and Sustainability -osaston asiantuntija, kuvailee sitä suorastaan ikoniseksi.
"Harpa on suunniteltu ikoniksi, joka on saanut inspiraationsa revontulista ja Islannin luonnosta. Lasinen julkisivu on yksi maailman suurimmista taideteoksista, ja konseptin pääajatuksena oli ajatella rakennus uudelleen staattisena yksikkönä, jotta se voisi reagoida dynaamisesti ympäristönsä muuttuviin väreihin", hän kertoo.
Luonnostaan inspiroivien ominaisuuksiensa lisäksi Harpa on pyrkinyt toimimaan kestävän toiminnan esikuvana. Vuonna 2020 perustettiin sisäinen ympäristöneuvosto, joka ei hukannut aikaa muuttaessaan tavoitteita teoiksi.
Kestävän kehityksen polun kohokohtiin kuuluvat ympäristövastuullisten elintarviketoimittajien käyttäminen, ylijäämäruoan lahjoittaminen hyväntekeväisyysjärjestöille, kaiken jätteen lajittelu ja sähköautojen latausasemien asentaminen. Nämä saavutukset johtivat siihen, että rakennus sai pohjoismaisen Joutsenmerkin vuonna 2022, mitä Lárusdóttir pitää henkilökohtaisena huippuhetkenään.
Harpa käyttää vihreää sähköä toimintojensa voimanlähteenä, mikä on merkittävä lisä yrityksen kestävän kehityksen ansioluetteloon. Islantilaisten yritysten onneksi lähes kaikki sähköverkon sähkö on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Yksi Islannin suurimmista energiantoimittajista, HS Orka, on toiminut vihreän energian alalla lähes viisi vuosikymmentä ja muuttanut jätevirtoja tulovirroiksi yhtä kauan.
Jonkin asian määritteleminen jätteeksi on vain tekosyy sille, ettei löydetä keinoa muuttaa sitä resurssiksi.
HS Orka muuttaa jätevirrat mahdollisuuksiksi
"Jätettä ei ole olemassakaan", väittää Jóhann Snorri Sigurbergsson, HS Orkan liiketoiminnan kehitysjohtaja. "Jonkin asian määritteleminen jätteeksi on vain tekosyy sille, ettei löydetä keinoa muuttaa sitä resurssiksi."
Tämä mantra on ohjannut yhtiötä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla noin 40 kilometriä Reykjavikista etelään sijaitsevan Svartsengin geotermisen kentän resursseja.
Kun HS Orka perustettiin vuonna 1974, se toimi alueellisena lämpöyhtiönä, joka toimitti kuumaa vettä lähialueelle. Svartsengin voimalaitoksessa käytetään edelleen geotermisiä resursseja kuuman veden tuottamiseen, ja se on tärkeä osa alueen lämmöntuotantoa.
Muutaman vuoden kuluttua lämmitystoimintojen aloittamisesta insinöörit huomasivat, etteivät he hyödyntäneet geotermisten nesteiden pumppaamisen kaikkia mahdollisuuksia. Geotermiset nesteet, joiden lämpötila on huikeat 240 celsiusastetta, ovat periaatteessa energiankantajia.
Insinöörit tarttuivat tilaisuuteen nopeasti. Vuonna 1978 yhtiö investoi turbiineihin, joilla geotermisten nesteiden höyry voitiin muuttaa sähköksi. Nykyään HS Orka on Islannin kolmanneksi suurin sähköntuottaja.
Olisi kuitenkin virhe ajatella, että HS Orkan tarina päättyy lämpimään veteen ja sähköön. Itse asiassa lämmityksestä ja sähköntuotannosta syntyvää ylimääräistä vettä käytetään Blue Lagoon -matkailukohteen täyttämiseen vedellä.
Mutta tässä ei ole vielä kaikki.
HS Orkan geotermisten voimalaitosten ympärille rakennettu Resource Park vastaa täydellisesti yrityksen mantraa. Puisto on vihreiden yritysten keskittymä, joka hyödyntää yhtä tai useampaa geotermisen alueen resursseista, kuten sähköä, laavasuodatettua merivettä ja geotermistä höyryä.
Sigurbergssonin mukaan yksi uusiutuvaan energiaan liittyvän liiketoiminnan tärkeimmistä näkökohdista on sen mahdollistava ympäristö. Suuria osia Islannista peittävät korkea- ja matalalämpöiset geotermiset alueet, mikä tarkoittaa, että geotermisiä nesteitä on saatavilla lähes koko maassa.
"Geoterminen toiminta tekee Islannista asuinkelpoisen – tästä kylmästä maasta Pohjois-Atlantilla. Se pitää meidät islantilaiset hengissä", hän sanoo.
Joillakin alueilla vesi on niin raikasta ja kuumaa, että voit saada aamukahvin laittamalla vain pikakahvia sisältävän kupin hanan alle.
Yhteistyö on kaikki kaikessa. Koska meidän on luotava uusia malleja ja prosesseja kiertotaloutta varten, on tärkeää, että muodostamme vahvoja kumppanuuksia eri toimialojen välillä, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme.
FÓLK käyttää vanhoja turvatyynyjä luodakseen uuden polun tulevaisuuteen
FÓLK syntyi halusta luoda muutosta. Asuttuaan Kööpenhaminassa perustaja Ragna Sara Jónsdóttir muutti takaisin Reykjavikiin löytääkseen kaupungin, joka pursuaa luovuutta. Hän kuitenkin havaitsi, että suunnittelijat saivat vain vähän tukea ideoidensa toteuttamiseen. Jónsdóttir halusi muuttaa tämän. Koska hän on toiminut yritysten yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen neuvonantajana, hän ei voinut olla huomaamatta, että useimpia tuotteita ei oltu suunniteltu kestävästi.
"Jos katsot ympärillesi, huomaat, että monet päivittäin käyttämistämme tuotteista on tehty lyhytaikaiseen käyttöön ilman kierrätysmahdollisuuksia, ja niiden kohtalona on päätyä kaatopaikalle. Tämä on valtava ongelma maailmanlaajuisesti", Jónsdóttir sanoo.
Tämä oli markkinoilla oleva aukko, joka odotti täyttämistä. FÓLK perustettiin vuonna 2017, ja sen missio on nopeuttaa vihreää siirtymää tuomalla esiin edistyksellisiä muotoilijoita, jotka suunnittelevat älykkäitä kodintuotteita ja huonekaluja.
Paljon voidaan saavuttaa tekemällä kestävyydestä keskeinen osa tuotteen suunnittelua. FÓLKissa suunnittelua ohjaa vakaumus siitä, että suurin osa tuotteen ympäristövaikutuksista päätetään suunnitteluvaiheessa. Siksi FÓLKin tuotteet suunnitellaan helposti kierrätettäviksi, ja jätteiden uusiokäyttöä hyödynnetään usein.
"Airbag" on täydellinen esimerkki siitä, miten tämä ajattelutapa voi yhdistyä kauniiseen ja tarkoituksenmukaiseen muotoiluun. FÓLK teki yhteistyötä Studio Flettan muotoilijoiden kanssa ja muutti vanhat turvatyynyt kestäviksi design-tyynyiksi.
"Yhteistyö on kaikki kaikessa. Koska meidän on luotava uusia malleja ja prosesseja kiertotaloutta varten, on tärkeää, että muodostamme vahvoja kumppanuuksia eri toimialojen välillä, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme", Jónsdóttir sanoo.
Vieraillessaan paikallisen varaosamyyjän luona suunnittelijaryhmä löysi pois heitettyjä lauenneita turvatyynyjä ja päätti käyttää ne uudelleen. He olivat yllättyneitä huomatessaan, että turvatyynyjä on eri pastelliväreissä ja että niissä on värikkäitä kirjailuja. Niitä hyödynnettiin inspiraationa suunnittelutyössä.
Paikallisen autoliikkeen ja kahden muotoilustudion yhteistyöstä alkanut hanke sai myöhemmin kansainväliset mediatalot, kuten ELLE Italian ja Hunkerin, kiinnostumaan. Tämän vuoden kesäkuussa FÓLK esitteli Airbagia Kööpenhaminan Space-tilassamme 3daysofdesgin-muotoilufestivaalin aikana.
Reykjavikista on tullut roolimalli kaikista oikeista syistä. Ja tämä on vasta alkua. Jatkossa seuraamme tiiviisti tätä pientä pohjoista maata, jolla on suuria vihreitä tavoitteita.
