“Foreign Object Debris”: Yngve Holen antaa uuden kontekstin konsumerismille

Maailmamme on järjestelmien maailma. Yhteiskunta toimii niin kuin se toimii näiden monimutkaisten, kaukana toisistaan sijaitsevien tuotannon, jakelun ja kulutuksen verkostojen ansiosta. Mutta mitä tapahtuu, kun nämä järjestelmät epäonnistuvat? Kun jokin osa poistetaan ja sitä tarkastellaan ja kontekstualisoidaan uudelleen? Nämä kysymykset kiehtovat norjalais-saksalaista taiteilijaa Yngve Holenia, joka on antanut uuden kontekstin useille esineille (muun muassa Polestar 2:n ajovalolle) uusimmassa yksityisnäyttelyssään.

Tässä näyttelyssä on kyse yksittäisen kuluttajan näkökulmasta. Siinä käsitellään resursseja ja niiden käyttöä, mutta myös esineiden ja kehon välistä suhdetta sekä muotoja ja kulutuskulttuurin synnyttämiä mielihaluja.

Holenin näyttelyn nimi on "Foreign Object Debris". Se on esillä Pekingin X Museumissa ja se käsittelee teemoja, jotka liittyvät kulutukseen, päätöksentekoon ja teknologian jatkuvasti kasvavaan vaikutukseen ihmisaivoihin. Chima-figuureja, tuotannosta poistuneen LEGO-sarjan hahmoja, on suurennettu ja toteutettu pronssista, mikä on leikkisämpi tapa käsitellä resurssien niukkuutta ja eriarvoisuutta. Puiset vanteet muistuttavat luonnosta ja teknologian jatkuvasti lisääntyvistä vaikutuksista arkipäiväisessä elämässämme. Pystysuuntaan ripustettu Polestar 2:n ajovalo haastaa katsojan pohtimaan kulutuskulttuurin emotionaalista ulottuvuutta.

Voitko selittää lyhyesti, mistä "Foreign Object Debris" -projektissa on kyse?

Se on X Museumissa järjestettävän näyttelyn nimi. Se on tähän mennessä suurin yksityisnäyttelyni ja ensimmäinen näyttelyni Aasiassa. Se käsittää kahdeksan galleriaa ja pari pientä huonetta niiden välissä, ja otsikko yhdistää kaikki siellä esillä olevat teokset toisiinsa. Irrotan työssäni usein asioita kontekstistaan ja kontekstualisoin ne uudelleen. Otan jonkin asian pois toimivasta järjestelmästä ja tarkastelen sitä eri näkökulmasta. Ajattelin, että tämä on hyvä termi selittämään tätä suhdetta: järjestelmän ulkopuolista, mutta silti järjestelmään kuuluvaa. Termi "Foreign Object Debris" on peräisin ilmailusta. Se viittaa johonkin, joka on unohtunut tai jäänyt lentokoneeseen sen rakentamisen aikana, ja nyt se lentää tuolla ylhäällä; unohdettu esine, joka on vaaraksi lentokoneen turvallisuudelle.

Mitkä ovat tämän näyttelyn keskeiset teemat? Mitä viestejä halusit sen avulla välittää?

Se koki paljon muutoksia niiden kahden ja puolen vuoden aikana, jotka työskentelin sen parissa. Teokseni ovat usein kertoneet kollektiivisista kokemuksista, kuten lentokoneessa lentämisestä, ja mielestäni tässä näyttelyssä on kyse enemmänkin yksittäisen kuluttajan näkökulmasta. Siinä käsitellään resursseja ja niiden käyttöä, mutta myös esineiden ja kehon välistä suhdetta sekä muotoja ja kulutuskulttuurin synnyttämiä mielihaluja. Vanne, talo, pronssiset eläinhybridit taistelemassa resursseista. Jopa ajovalo. Se on hyvin fokusoitu. Barbie-talo ja figuurit toimivat hyvin yhdessä. Sota yhdistyy kotimaiseen kulutukseen. Harkitsin ensin Harmaakallon linnaa He-Man-sarjasta, mutta se on aivan liian…macho. Barbie-talo toimii paremmin tässä yhdistelmässä.

Harmaakallon linna ei ole erityisen hienovarainen sekään.

Ei todellakaan!

 

Ihmisaivot ovat vahvasti esillä Holenin töissä. Aiemmissa projekteissa, kuten teoksessa "Parasagittal Brain", hän leikkasi vedenkeittimiä vesisuihkuleikkauksella, mikä oli hänen tapansa esittää aivoja ajattelemassa itseään. Ei ole yllättävää, että nämä teemat ovat mukana myös hänen uusimmassa näyttelyssään.

 

Miten kiinnostuksesi aivoihin näkyy tässä näyttelyssä?

Olin aiemmin tehnyt aivoja käsittelevän lehden nimeltä ETOPS, tämä nimi tulee niin ikään lentokoneista. Julkaisimme yhdeksän tai kymmenen haastattelua, jotka käsittelivät neurotiedettä. Monia niiden otsikoista käytettiin näyttelyn pronssifiguureissa. Barbie-talon nimi on "Neuroeconomics", mikä viittaa ihmisen päätöksenteon tutkimukseen. Tavallaan siinä on siis kyse siitä, miten mielihalut muodostuvat ja toteutuvat, ja siitä, mikä antaa meille impulssin haluta jotain. Alitajuntamme vaikuttaa päätöksiimme huomattavan paljon.

01/09

Tarkastelet myös sitä, miten teknologian kehitys muuttaa käyttäytymistämme. Mitä mieltä olet sähköautoilun edistymisestä?

Rakastan sähköautoja. Rakastan sitä, ettei minun tarvitse käydä mitään vaihdekeppikeskustelua. Se on niin tylsää. En ole koskaan ollut innostunut moottoreista muutenkaan, kiinnostukseni autoja kohtaan on aina ollut puhtaasti muotoilua koskevaa. Ajan sähköautolla täällä Oslossa. Norjassa eletään jo sähköaikakautta, sanoisin. Autoja on vain niin paljon, että niitä on pakko katsella. Entä jos vain kävelisin Oslon kaduilla, mitä se antaisi minulle? Mitä se kertoo yhteiskunnasta? Mitä se antaisi minulle esteettisesti?

 

Miksi käytät autojen komponentteja? Saiko tämä alkunsa "VERTICALSEAT" -installaatiosta vai jostakin muualta?

Käytin auton puskureita hyvin varhaisessa vaiheessa. Löysin puskurin, kun olin rahaton opiskelija, ja yhdistin sen ja pesukoneen yhteen veistokseen. Näyttelyn teema oli puhtaus. Sen nimi oli "Sensitive to Detergent", ja tein veistoksia, joita piti huoltaa kuten autoa. Pesukoneen rumpu näytti pyörältä, joten minusta oli hauskaa vaihtaa pyörä pesukoneen rumpuun. Sisällä oli 3D-skannattu kana, joka oli skannattu ja tulostettu astianpesukoneen kestävästä materiaalista. Jos ostaisit sen, sinun täytyisi pyyhkiä siitä pölyt ja puhdistaa se kuten autokin. Luulen, että siitä alkoi työni autojen parissa.

 

Miksi juuri ajovalo? Miksi teoksen nimi on "heart"?

Olen työskennellyt ajovalojen parissa ennenkin. X Museumin näyttelyä varten tutkin kaikenlaisia sähköautoja, mutta päädyin lopulta Polestariin. Pidin Polestarin ajovalon ulkonäöstä. Oli hauskaa, että Thorin vasara näytti toiseen asentoon käännettynä y-kirjaimelta, joka on nimikirjaimeni. Se näyttää tavallaan sydämeltä, kuin irti revityltä sydämeltä, kun se on suunnattu tuolla tavalla. En ole myöskään koskaan ennen käyttänyt oransseja valoja enkä yleensä pidä niistä, mutta tässä oli lähes persikanvärinen LED, joka sopi mielestäni tähän hyvin sekä esteettisesti että käsitteellisesti. Minusta oli myös mukavaa leikitellä sillä, että olen kotoisin Skandinaviasta ja pidän näyttelyn Kiinassa.

 

Sinua kiinnostaa myös kulutuskulttuuri ja tavarafetisismi. Miten suhtaudut liikkeisiin, jotka tähtäävät kiertotalouden ja kestävyyden lisäämiseen?

Sitä ei voi mitenkään kiertää. Se on itsestäänselvyys. Niin sen on oltava. Aikaisemmin suuri osa työstäni käsitteli tätä ajatusta mittakaavan hahmottamisen vaikeudesta. Saat esimerkiksi palan lihaa tai ajat autolla, mutta et koskaan tajua, kuinka monta niitä on. Sinulla on tämä yksilöllinen kupla, jossa kaikki on täysin järkevää, ja sitten yhtäkkiä tapahtuu jotain dieselskandaalin kaltaista, ja näet kuvan, jossa ties kuinka monta autoa on jumissa jollakin rajalla. Olen aina ollut kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu, jos jakelujärjestelmä ei toimi tai siinä on vika ja asiat juuttuvat jonnekin. Tunnet fyysisesti, miten kaikki resurssit käytetään. Olen aina ollut kiinnostunut siitä hetkestä.

 

Tähän liittyviä aiheita

Kärsimättömyyden tärkeys: Polestar 2:n kestävyyttä koskevat parannukset

Kärsivällisyys on tunnetusti hyvä asia. On loputtomasti kansantajuisia lauseita ja viisauksia, joissa korostetaan, että on tärkeää osata odottaa. Kärsivällisyys, niin sanotaan, on hyve. Mutta kun on kyse ympäristön vääryyksien korjaamisesta, se on myös ylellisyyttä, johon meillä ei ole varaa. Tämä on syy Polestar 2:n kestävyyttä koskevien parannusten taustalla.

Pysy ajan tasalla Polestarin viimeisimmistä uutisista

Uutiskirjeistämme saat tiiviin tietopaketin Polestarin uutisista, tapahtumista, tuotetiedoista sekä paljosta muusta.

Tilaa
Polestar © 2022 Kaikki oikeudet pidätetään
Vaihda sijainti: