Pieni tila, suuri vaikutus

Mikrotilat saivat alkunsa tarpeesta.

The interior of a treehouse with large windows.

Tilanpuute on kaupunkiympäristössä usein tuttu ongelma. Koska yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, tila on pian loppumassa kokonaan lukemattomissa kaupungeissa ympäri maailman. Vuokrankorotukset ja asuntojen hinnannousu vievät perinteiset talot ja asunnot monien ulottumattomiin. Mikrotilat ovat vastaus tähän ongelmaan.

Tässä ei ollut kuitenkaan vielä kaikki.

Ripeitä toimia vaativa ilmastokriisi on antanut mikrotiloille uudenlaisen merkityksen. Mikrotilat ovat perinteisiä asumisratkaisuja taloudellisempia ja vievät vähemmän tilaa. Myös niiden ympäristövaikutus on pienempi sekä rakentamisen että ylläpidon näkökulmasta. Siksi niistä on tullut enemmän kuin pelkkä taloudellinen tai maantieteellinen ratkaisu. Ne ovat ympäristöratkaisu.

Tämä Yhdistyneiden kansakuntien tutkimus osoitti, että jos talon asukaskohtaista pinta-alaa vähennetään 20 prosenttia, rakennusvaiheen päästöt voivat laskea 50–60 prosenttia. Tämä voi myös vähentää talon käyttövaiheen lämmityksen ja viilennyksen tarvetta 20 prosenttia. Pienemmät tilat vähentävät asutuksen leviämistä ja eräalueiden mahdollista tuhoutumista. Kun materiaaleja tarvitaan vähemmän, myös luonnonvarojen tarve pienenee vastaavasti.

Kun mikrotilat omaksuvat uuden roolin perinteistä asumista kestävämpänä ratkaisuna, niitä ilmestyy uusiin paikkoihin kaupunkien ulkopuolelle.

The large windows of a black treehouse.

KOJA on suomalaisen suunnittelijan Kristian Talvitien toteuttama visio, joka ei sijaitse Hongkongin, Sydneyn tai Toronton pilvenpiirtäjien keskellä. Sen sijaan Talvitien mikrotila on rakennettu kukkulalle eteläsuomalaisen lammen äärelle (tarkalleen ottaen aivan Fiskarsin kylän läheisyyteen). Näköalaikkunoilla varustetun ja puunrungon kannatteleman KOJA-majan potentiaali on kääntäen verrannollinen sen kokoon nähden. Maja tarjoaa vierailijoille vaikuttavan luontokokemuksen ja voi vahvistaa ihmisten siteitä heidän luontaiseen ympäristöönsä. Se korostaa näin ilmastotilanteen kriittisyyttä uudenlaisella ja entistä henkilökohtaisemmalla tavalla.

Maja suunniteltiin alun perin vuoden 2021Polestar Design Contest -kilpailua varten (josta se sai kunniamaininnan). Sen muotoilu on minimalistista mutta ilmaisuvoimaista – hillittyä mutta rohkeaa. Sen rakentamiseen on käytetty mahdollisimman vähän materiaaleja ja osia. Tämä on osoitus siitä, että suunnittelu tekee kestävän kehityksen mukaisista ratkaisuista houkuttelevan vaihtoehdon. Toisin sanoen suunnittelu voi saada kuluttajat tekemään ympäristön kannalta edullisia päätöksiä.

Lisäksi suunnittelu tekee näistä mikrotiloista, kuten korealaisista "blank canvas" -miniasunnoista tai saksalaisista kuljetuskonteista, enemmän kuin pelkkiä pienoistiloja. Taustavalaistut lasipaneelihyllyt ja valkoinen tammi tuovat tähän 65 m2:n Manhattanin miniasuntoon miellyttävää tilan tuntua. Integroidut huonekalut ja peilit lisäävät tämän Taipeissa sijaitsevan vanhan pianostudion valoisuutta ja ilmavuutta. Edellä mainitussa suomalaisessa puumajassa puolestaan on näköalaikkunat ja läpinäkyvä katto, mikä maksimoi sekä tilan tunnun että yhteyden ympäröivään metsään.

Mikrotilojen tarve on syntynyt taloudellisista ja maantieteellisistä syistä. Nyt ympäristöseikat ovat tehneet niistä entistäkin ajankohtaisempia.

Tähän liittyviä aiheita

Modelling Pangaia clothes in industrial area.

Pangaia ja Polestar: Sitoutuminen ja yhteistyö

PANGAIA on materiaalitutkimusyritys, joka luo ongelmia ratkaisevia innovaatioita ensiluokkaisten lifestyle-tuotteiden avulla. Yrityksen missio on muuttaa muotimaailmaa sekä inspiroida ja edistää positiivista muutosta.